21 huhtikuuta 2017

Mettäläiset reenaa



Mieheke lähti Viron reissuun, niin me muutettiin haukkujen kanssa hetkeksi porukoille. Itse sairaslomailen täällä ja koirat ovat saaneet rellestää aika vapaasti. Auringonlaskuissa on käyty suolla lenkkeilemässä ja hyvinhän noilla natsaa. Lounakin on rentoutunut, vahtii kylläkin tehokkaasti täällä. Savu nyt on aina tuommonen kultapoika.

Paljon kuvia, vähän tekstiä. Postista saapui paketti, ValjasVoltin tekemät kaulapannat tulivat. Ihan huippu kapistukset. Tuskailin kauan, mistä saisin mittatilauksena oikean kokoiset ja riittävän leveät nahkaiset solkipannat. ValjasVoltti vakuutti ja olen aivan myyty, kauniit leveät azalea ja navy kotiutuivat tänään. Nyt kelpaa laittaa leveät pannat remmilenkeille ja retkille kaulaan. Viikonloppuna saadaan seuraa uusista koirakavereista ja sunnuntaina junnut menevät Pesu ry:n järjestämään mätsäriin. Tänään oli itsellä jo parempi päivä ja vähän treenailtiin. Alla ig kautta jaetut videot ja pieni tekstikooste treenilöstä.





Savun kanssa tehtiin vähän frisbeen tueksi temppuiluita ja muutaman kerran kiekkoakin heiteltiin. Kiva oli treenata epätavallisessa paikkaa ja Savulla oli hyvä motivaatio päällä.

Takapään käyttöön on nyt liitetty käsky ja homma on mukavasti kontrollissa. Sisällä Savu nousi sohvaa vasten ja ulkona terassin kaidetta. Kun menin itse maahan, Savu nousi myös minua vasten. Tarkoitus olisi opettaa se nostamaan takapää reisiäni vasten ja hyppäämään selkään, mutta pieni välitemppu tekee hyvää meille.

Merkin kierto on edistynyt hurjasti ja yksi videoklippikin siitä saatiin. Illan treenissä kartion ympärillä oli aika paljonkin sälää ja äitini istui vähän matkan päässä. Matka oli vaihdellen 4-5m ja kivasti saatiin vauhtiakin lisää. Koko ajan etenee hienosti.

Seuraamisen lähtöjä otettiin jälleen lelutekniikalla ja ilmankin. Tarkkaa työskentelyä, lelulla saatiin vähän poweria hommaan. Savu meinaa lähteä vähän poikittamaan, toisin sanoen perä vain irtoaa. Keskityin kovasti palkan suuntaan.

Pyöriminen on jalosteltu nyt myös toiseen suuntaan ja pyrin pyöräyttämään Savun aina samalla kertaa molempiin suuntiin. Samoin pivottia on tehty nyt paljon toiseen suuntaan selän jumien vuoksi. Myös oikean puolen perusasentoa aloitimme.



Louna pääsi myös pitkästä aikaa treenaamaan. Ensin tehtiin totisempia hommia ja sitten hupsuteltiin. Louna tarkkailee ympäristöään melko paljon ja pöhähtelee, kun veli häärää ulkona, myös muovipussit ovat olleet jännittäviä.

Kontaktia teimme heti alkuun. Palkkasin Lounaa tosi tiuhaan että edes vilkaisi ja kivasti sainkin sen kulkemaan hereillä mukanani. Lähestyimme pikkuhiljaa tavaraläjää, johon olin jättänyt kassin, muovipussin, kartion ja noutokapuloita. Häiriölelut ovat vielä liian kova juttu. Kivasti sujui, huima edistys edelliskerroista. Louna oli aika hektisessä mielentilassa, mutta tarjosi mitä pitikin.

Luopumisharjoituksia teimme muiden häiriöiden lähettyvillä. Kävelimme myös rauhassa katsomaan veljeäni autohommiin ja luvan kanssa Louna meni sitten moikkaamaan.

Palkkasignaaleita työstin myös. Lähinnä vahvistin lelun arvoa, Louna leikkii kyllä yksin, mutta ei mielellään tartu leluun minun ollessani siinä kiinni. Heti, kun oli kiinnostunut leikkimään, palkkasin sen nameilla. Tarttuikin paljon innokkaammin leluun ja heti kun alkoi hieman vetämään, annoin voittaa. Hiljaa hyvä tulee, kovasti ajateltavaa nuorikolle.

Kun kaikkia Lounalla raskaita totisia juttuja oli puuhailtu ihan riittämiin, annettiin iltaruoka temppujen parissa. Olen opettanut Lounan jo aiemmin halaamaan minua, kun olen kyykyssä. Hötkyilystään huolimatta se tekee sen ihmeen huolellisesti, eikä revi hiuksiani tai sählää muuta ikävää.

Tänään hommassa edettiin sen verran, että Louna hyppäsi reppuselkääni. On muuten tukeva ote, eikä paljonkaan heilu selässä! Louna olkapäillä pystyi myös kävelemään, siellä kiikkui tyytyväisenä. Tasapaino ja koordinaatiokyky ovat kyllä huimasti kehittyneet, temppuiluissa sen huomaa. Tarkoitus on myöhemmin viedä temppua eteenpäin niin, että vain seison ja Louna hyppäisi hartioilleni. Varsinaista vasten hyppyä ei voi selkään tehdä, sillä Louna on sen verran iso, että kaatuisin maahan. Yritän opettaa sen hyppäämään niin, että ottaisi aina kiinni ja jäisi paikalleen. Näin en ehkä lennä rähmälleni.

Kiva fiilis jäi treeneistä ja mukava oli koirien kanssa touhuta kun omakin olo oli parempi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)